Pakinaperjantain 270. aiheena on Kvarkkien runous

Kirjoittamisen iloa.

Pakinaperjantain 269. aiheena on Kertomattomat tarinat

Kirjoittamisen iloa.

Pakinaperjantain 268. aiheena on Rakkaudettomuudettomuus

Kirjoittamisen iloa.

Vuoden 2012 alusta pakinaperjantai on siirtynyt puolihuolimattomaan aihekategoriaan. Aiheet annetaan aivan satunnaisina säännöllisesti perjantaisin aamuyöstä ja ilman lisävinkkejä. Koneen kahvoissa ovat edelleen Ally Alias ja isopeikko. Toivotamme ratevia kirjoituksia. Tästä tämä alkaa.

Pakinaperjantain 267. aiheena on Kesäillan limonadi

Kirjoittamisen iloa.

 Tässä vaiheessa on aina syytä katsella eteen ja taaksepäin. Tällä henkisellä kynnyksellä seistään kerran vuodessa.

Pakinaperjantai kiittää taas yhdestä kuluneesta vuodesta. Pakinoidaan taas ensi vuonna!

 Yleisesti tai konkreettisesti.

Pakinaperjantai toivottaa kaikille tarinakasta joulua!!!

 Antaminen on ilo, vaan ei aina.

 Kuinka sen saa ja minne se menee?

 Joku pahanilmanlintu vai se elokuva. Manaajiahan riittää

 Niin kuin vaikka se valkosipulinkynnenkuorintarullasysteemi.

 Mitä sitä semmoisella tekisi? Vai alkaisiko itse sellaiseksi?

 Vähän niin kuin sen kunniaksi, että tämä postaus julkaistaan 11.11. -11 klo. 00.01. Ihan maagiset määrät samaa lukua!

Mietteitä aiheesta ja aiheen vierestä?

 Nytpä voi vajota syvälle sisimpäänsä tai tehdä oikein kunnollinen tyyliblogipostaus!

 Kaikkihan tietävät, että bussipysäkillä tapahtuu kaikkea. Siis mitä kaikkea?

 Putkimiehen hymy vai "putkimiehenhymy"? Ei ainakaan mikään Mona Lisa Smile

Henkilökohtaisesti, yhteiskunnallisesti. Kaikki käy!

 Julkiset eläimet kiinnostavat. Kuka tai mikä julkisuuden henkilö pitäisi julistaa Suomen kansalliseläimeksi? Miksi?

?

 Mitä se oli ennen? Entä nykyaikana?

 Kiertokirjeen saamisesta voi seurata melkein mitä tahansa.

 Haasteena on kirjoittaa suora lainaus romaanista, jota ei ole koskaan syntynytkään. Katkelma saa olla pitkä tai vaikka yhden lauseen mittainen. Eihän sitä tiedä, vaikka tuo lainaus olisi alkulaukaus kuvitteellisen romaanin olemassaolevaksi muuttumiselle.

 Haaveita ja intiimejä tunnustuksia pimenevien syysiltojen kynnyksellä

 Onhan niitä hevoskuiskaajia ja teatterissakin on sellainen. Siispä tällä viikolla supatellaan sipittelijöistä.

Tai rati riti ralla. Kaikenlaista ihmiset puhuvatkin, ja laulavat.

Miksiköhän kouluissa muuten on penkit?

Siinä oli kissa ja toisessa koira, kerran näin sellaisen missä oli kissa ja koira. Tuossa yhdessä on hevonen ja toisessa on karhu. Jossain taitaa olla taistelevat metsotkin.

Laitosmies voi olla nainenkin, eikös?

Sanotaan, ettei mikään ole pysyvää, paitsi muutos. Näyttää kuitenkin siltä että muutoskin kiihdyttää vauhtiaan kaiken aikaa, joten eihään sekään mitään pysyvää ole.

Niin uudistajaa, että...

Oudoksuttaa tällainen paljoksunta.

Häntäheikki, sarvinarkko... tärisee se häntä elukoillakin joskus, saati sitten ihmisillä, tai autoilla.

Kiire vessaan, vai? Vai onko se koira joka ei oikein malttaisi? Vai joku satunnainen kadulla kulkija?

Muovi on muutoksen tekijä. Hyvässä ja pahassa. Vai onko? Miksi se olisi muita kummempi?

Mainos: Tarinoita blogien käytöstä -julkaisuun etsitään kirjoittajia. Kaikki saavat osallistua.

Sarjassa sanoja, jotka haluavat itselleen oman merkityksen.

Mitäs tästä sanoisi? Voisi puhua vaikka rengin palkasta, rahan himosta, taksikuskin apuvälineestä.

Kummitusjuttuja voi kertoa vaikkei olekaan synkkä ja myrskyinen yö.

Liimasalko kutsuu luokseen, tarttumaan kiinni ja...

Ettei elämä olisi pelkkää kauneutta.

Miksiköhän valaita on vain merissä? Voisiko niitä olla muuallakin?

Tarkoituksellisen monimerkityksellinen sana, joka jätetään tarkoituksellisesti tarkemmin määrittelemättä.

Kerro puistoista, yhdestä tai monista, ole kiltti.

Jäätelökesä, jäätelöherkkuja, nam.

Puhutaan niinkuin kierrätys olisi uusi keksintö, mutta kaikki on kiertänyt miljoonia vuosia. Ilmakin on samaa mitä jo dinosaurukset hengittivät. Mitä kierrätyksestä voisi vielä sanoa?

Ongelmattomuus ei ole mattojen puutetta, ei edes ongelmattojen. Se on jotain muuta: puute, josta ei ainakaan kovin yleisesti olla kovin murheissaan.

Kärpäsestä saa härkäsen, mutta mistä saakaan hevosen?

Tulivuori voi olla vaikka mikä, missä ja minkälainen. Vaikka ihmisen mielessä. Se voi olla vertaus, tapahtumapaikka, lopputulos. Kyllä te tiedätte.

Lumiukko, lumiakka, lumivuori, lumilaakso, lumienkeli, enkelilumi, lumi,...

Olikos se havukka-ahon ajattelija, vai kuka, mestari näissä...

Pakinaperjantain onnen sarja alkaa olla lopuillaan, mutta onnea lienee vielä jossain pieni tilkka jäljellä. Haastesarja on perustunut Bill O'Hanlonin teksteihin.

Onni kiehtoo edelleenmieliä pakinaperjantain aiheissa. Neliosaisen sarjan kolmas osa. Haastesarja perustuu Bill O'Hanlonin teksteihin.

Pakinaperjantain onnen sarjan toinen osa. Kaksi vielä jäljellä. Haastesarja perustuu Bill O'Hanlonin teksteihin.

Tästä alkaa pakinaperjantain neliosainen onnen sarja, jossa mietitään onnen avaimia ja tukijalkoja. Nämä neljä aihetta perustuvat Bill O'Hanlonin teksteihin.

Elämän alussa on lapsuus ja vanhana tulee lapseksi jälleen. Onkohan lapsenmielisyys lapsuutta? Saako lapsuuden aikana olla lapsellinen? Mitä kummaa höpötystä ne nyt taas...

Oltaisko joskus kaksituksin?

Tekniikka-aihe jatkuu. Jollei ihminen muuten tärise, niin se istutetaan täristystuoliin. Vai kumpi täristää kumpaa?

Uusi vuosi ja uudet pakinat, tarinat, jutut, kertomukset, tai mitä nyt kukin tykkää kirjoittaakaan. Aloitetaan nätisti teknisellä aiheella. Kirjoitusriemua koko vuodeksi.

On aika jättää hyvästit vanhalle vuodelle ja lähteä ennakoimaan tulevaa. Mitä siis tapahtuu ensi vuonna? Kerro se kaikille, niin voimme jännittää osuuko ennustus oikeaan.

Pakinaperjantai kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa kirjoitusintoa vuodelle 2011

Joulu on ihmisen ihanin juhla. Se voi olla myös vuoden yksinäisin päivä.

Haasteen myötä Pakinaperjantain porukka toivottaa kaikille hyvää joulua!

Onko sitä vai eikö? Mitä se edes on?

Onko meno kevyempää, vai ollaanko matkalla pohjalle?

Mitä pitäisi alkaa suojella? Eläinlajia, rakennusta, katoavaa perinnettä, ihmistä?

On välillä hyvä luopua turhista esineistä ja asioista.

Joskus  joutuu luopumaan jostain rakkaasta ja tärkeästäkin.

Mitä aineksia mitataan litramitalla, mitä tarvitaan vain ripaus?

Mikä? Kuka? Miksi?

Marraskuu (Miljoonasade)

Marraskuu
Eilen torin laitaan kasvoi mandoliinipuu
Marraskuu
Nyt on sen kuoreen kirjoitettu baby I love you
Mä kapakassa juopottelin sylissäni dinosauriin luu
Marraskuu
Tänään huoneeni mä sotkin kun sua taas niin ikävöin
Nyt kaipuun kaatopaikkaa täällä kuivakurkkurotta isännöi

Kertosäe:
Ohi syyskuun
Läpi repaleisen lokakuun
Kaipuun kaljakori kilisee
Yli taivaan
Päivät niinkuin varisparvi
Raahautuu
Mua vaivaa
Ikävistä ikävin
Milloin baby palaat takaisin
Etkö tiedä
Voi yksinäisen miehen viedä
Marraskuu

Marraskuu
Taas TV syliin paiskoo palavia halkojaan
Marraskuu
Käy ihmiskunta sormi suussa kansakouluaan
Vaan eihän täällä liekit uhkaa
Täällä pikkuhiljaa pohjaan poltetaan
Marraskuu
Kaiken tämän keskellä sua hiljaa ikävöin
Mä Topin kanssa kellarilla
Ristinollaa pelaan päivin öin

Ihmisiä voidaan kiusata kotona, koulussa, työpaikalla, kadulla.

Noissa samaisissa paikoissa on mahdollista joutua myös kiusaukseen.

Ylenpalttisesta uteliaisuudesta. Omasta tai muiden.

Unohda Tupperwaret! Nyt saat ideoida teemaillan, johon sinä osallistuisit!

Minkä levyn ottaisit mukaan autiolle saarelle?

Vai oletko jo kuvainnollisesti autiolla saarella, jossa saa kuunnella alituiseen samaa virttä?

Kaksin aina kaunihimpi ja kauhiampi :)

Kiperä paikka. Aina välillä miettii kaiken tekemisen mielekkyyttä. Pakinaperjantailla on tänään kahdensadan kriisi ja se toivoo kirjoituksia klassisesta aiheesta ”Ollakko vai eikö olla”.

Pakinaperjantain haasteiden lukumäärä lähenee varsin vaikuttavaa lukua. Mietitään mikä on tilanne silloin kun jokin on ”Melkein”.

Viime viikolla oli miälenkiintoinen aihe. Se monitulkintaisuus mahdollisti vaikka mitä. Tällä kertaa jatketaan taas samalla linjalla kun aiheena on ”Vetovoima".

Tänään mietitään korkealentoisia juttuja. Aiheena on ”Suhteellisuusteoria”.

Aika kuluu niin että ei huomaakaan, joten olisi mukava jos kertoisit mikä on ”Aikajarru”.

Viime viikolla maalari lorisi ja lorutti loruja, tällä kertaa mietitään mitä tulee mieleen sanasta ”Maalaus”.

Maalari maalasi taloa, sinistä ja punaista, illan tullen sanoi hän, aiheenamme on nyt ”Loru”.

Lähde voidaan tulkita monella tavoin. Mitä herää sanasta ”Lähde”?

Jotkut sanat ovat hassuja jos yhtään ajattelee niiden taustoja tai vaikka jollei ajattelisikaan. Yksi sellainen sana on otollinen. Mietitään tällä erää sitä mikä olisi ”Kokonaisotollinen”.

Tänään harmitellaan kun eläinsarja loppui samalla kun mietitään mistä nyt kirjoitetaan. Aiheena on ”oivoi, en tiijä”.

Seitsemäs kierros ja luku on täysi. Aiheena on ”lintu” tai "kala" ja "lintu vai kala".

On asioita, joista ei tiedä onko kyseessä lintu vai kala, joten kalaa ei sovi unohtaa linnuista puhuttaessa. Esimerkiksi kalakukon täytyy väkisinkin olla vähän lintua ja vähän kalaa, eläin joka elää pää vedessä ja pyrstö maalla tai päinvastoin. Voisikohan perinteisiä kalajuttuja soveltaa lintumaailmaan? Voisiko kirjoittaa juttua haahkoista, kotkista ja haukoista mainitsematta kertaakaan kalaa? Nämä solmut olisi nyt hyvä saada auki.

Akuankassa on joskus ollut kiinnostavia kalaisuuksia, kuten "Haukion kala Oy" tai "Karhennetut turtanat".

Kuudes eläinkierros on jo aika laaja: ”lemmikki” voi tarkoittaa kukkasta tai jotain ihmisen kanssa samassa pesässä asuvaa elukkaa, kissaa, koiraa, hamsteria, gerbiiliä, kärmestä, hämähäkkiä, undulaattia...

Viidennellä kimuranttikierroksella elukat alkaa riittää, tai ainakin siltä tuntuu, kun piikit nousee pystyyn. ”Siili” on vuorossa tänään.

Neljäs eläinkimurantti sian, kanan ja naudan jälkeen on ”hevonen”, mikä tietty voi olla ori tai tamma, tai vaikka ruuna, varsakin käy.

Lisää eläinkimaraa, listalla on ollut sika ja kana, tänään vuorossa on ”nauta”, se voi olla sonni tai lehmäkin. Eikä sekään tietty ole mikään lopullinen totuus aihepiiristä. Nämä sanathan ovat ajatuksen käynnistäjiä tai haastajia, ei muuta.

Eläinhaastekimara jatkuu, moninkertainen eläinten maailma alkaa pikkuhiljaa avautua eläin kerrallaan. Viime kerralla pakisimme siasta, nyt sen sijaan kirjoituksen aiheena on ”kana”.

Tästä päivästä alkaa moninkertainen eläinten maailma. Viikko viikolta esitämme kinkkisemmän eläimen ja haastamme sinut kirjoittamaan siitä tai sen mieleen nostamista ajatuksista. Eläinkierroksia tulee kaikkiaan seitsemän. Ole valmis.

Ensimmäinen eläinhaaste on ”sika”.

Jotkut blogit ovat verkkopäiväkirjoja, mutta on muunkinlaisia päiväkirjoja, paperisiakin. Emme ole kiinnostuneita tekniikasta, vaan sisällöstä ja sen merkityksestä kirjoittajalleen, ehkä lukijalleenkin. Kertokaa meille, kiitos.

Tällä viikolla tehdään "Päiväkirjamerkintöjä".

Sukelluksissa voi olla monella tavalla vaikkei olisi vettä mailla eikä halmeilla. (Hienosti tuo sanonta kertoo suomalaisten historiasta.) Joku voi sukeltaa kirjoihin, toinen kuviin. Joku viettää aikaansa pelien kimpussa ja joku ehkä ...piip... tämä olikin ihan kiltti aihe. Noh, joka tapauksessa sukeltaa voi vaikka minne. Kirjoitetaan siitä.

Ja voihan sitä vaikka kelluskella su-kelluksissa.

Aiheena arkisesti "Sukelluksissa".

Sanotaan, että ihminen oppii niin kauan kuin elää. Luulen että se on totta. Ainakin vähän totta. Aihe on yhden vanhan laulun sanoista mukaeltu.

Puheenaiheena olkoon "Mitä minä tänään elämässä opin".

Puhutaan mummoloista ja pappiloista, joskus kotiloistakin, mutta pappala on paljolti puhumatta. Tänään ja tällä viikolla papatetaankin siitä. Olkaa hyvät.

Päivän aihe on "Pappala".

Tänään haasteessa on vähän haastetta, minkä voi tulkita molemmin päin. Onkohan simpukoissa tai simpukoilla varsia? Varsin haastavaa.

Haastesana "Simpukanvarsi".

Kieli ja sen ilmaisut kehittyvät. Tämä malli on jo varmaan vähän vanha, mutta olkoon nyt mallina mille tahansa ilmaukselle, vaikka jarrujen.

Aiheena tänään "Mä olin ihan että haloo".

Pitkäjuoksulenkki on joko makkaraa tai juoksumaton ympärirullaava kumilenkkimatto. Eikö? Miksei?

Viikon haasteena on "Pitkä juoksulenkki".

Taiteilijat pitävät joskus pensseliä vinossa ja mittailevat sen varrella mallia. Tai ehkä siihen on jokin muu syy. Ken tietäis, jollette kerro.

Kirjoitetaan sanoista "Vino pensseli".

Jäykkä kuin sahapukki. Joulupukkiko, sahapukki se on, tai nuuttipukki. Ei ole. Pelkkä pukki vaan. Siis sahapukki.

Haastamme teidät sanalla "Sahapukki".

Viime viikolla oli jokin loru osana aihettta. Ihan kuin tämäkin aihe kuulostaisi lorulta. Oikeasti kyse taitaa kuitenkin olla lopettamisesta, mieleen kylvetyn tarinan itämisestä. Tai mistäs sen tietää ennen kuin lukee mitä te tähän haasteeseen vastaatte.

Tarinaa aiheesta "Kirjan kannet kii".

Maalari maalasi taloa, sinistä ja punaista. Illan tullen sanoi hän, nyt mä lähden pois. Silloin mielikuvitus ponkaisi lentoon vastamaalatun räystään reunalta punaisissa kengissä.

Siitä voi jatkaa tai keksiä oman aiheena "Maalarimestari ja mielikuvittaja"

"Oho"

Maitopoika tai maitotyttö, maitomies tai -nainen. Kaikilla on oma kliseytynyt merkityksensä. Mitä tapahtuu kun kuljetaan maailmassa hahmossa, joka ei ole ihan oma (kuka sitä nyt pelkkää maitoa aina jaksaisi)?

Haasteena loiskuttaa sanoja "Maitopoikana/tyttönä maailmalla". Tai jotain vähän sinne päin.

Eräällä kalliolla seisoi vanha viisas nainen. Hän piteli kädessään uraanin tuoksuista viittaa ja piiskasi sitä paalusolmitulla käärmeellä. Tullessani hänen tykönsä, hän katsoi minuun. Työnsi viitan ja käärmeen syliini ja sanoi: "siinä on sinulle aihetta". Näin sanottuaan suuri puistatus ravisti häntä ja hän pakeni juosten alas vuorelta.

Joten työnnän nämä nyt, käärme edellä, teidän syliinne. Aiheena täällä tänään ja tällä viikolla "Käärmesolmu ja uraaniviitta".

Pieni tulitikkutyttö on jo kirjoitettu, sitä ei ehkä kannata tehdä uudelleen. Sensijaan voi kirjoittaa kaikenlaisia muita tarinoita tulitikusta, miten siitä tuli tikku ja miten se sai tulen sieluunsa, miten se pystyy sitä siellä pitämään ja suojaamaan. Tai sitten vaikka siitä tyypistä, joka rakentaa laivoia tulitikuista pieneen pulloon ja mitä niillä nyt kaikkea oikein tehdäänkään.

Sinut on haastettu sanalla "Tulitikku".

Kun asioista ei jauheta ja se on kerralla selvä niin puhutaan kertapuheista. Tai kun kerta puhutaan niin voisihan sitä samalla miettiä samaa asiaa toiseltakin kulmalta. Tai sitten ei. Tiedä häntä.

Kirjoituksia aiheesta "Kertapuheet", kiitos.

Joku on ekonomi, toinen on ekologi, jokut ovat egoisteja. Mitäs jos näitä sekoitetaan samaan soppaan? Mitähän siitäkin tulee, paitsi sanomista?

Haasteena "Ekologinen egoisti"

Joskus aiheet ovat helppoja joskus vaikeampia. Eikä koskaan voi etukäteen tietää millainen mikin aihe on. Tämä mietitytti kovasti aiheen asettajia. Kunnes oivallus syttyi ja jätti pienen hehkun.

Aihe on "Niin helppo!"

Entisvanhaan lemmestä tehtiin elokuvia ja laulettiin lauluja. Nyt elokuvissa ammutaan ja petkutetaan. Tai ainakin laskelmoidaan. Elokuvakäsikirjoitusta emme tee (toki saa jos haluaa), vaan annamme lemmen liekin muuten lämmittää kynämme juoksevaan muotoon.

Tälä viikolla kirjoitamme aiheesta "Lemmen liekki lämpöisin". Varokaa ettei näpit pala :)

Unia on mukava katsella ainakin jos saa itse valita aiheen ja esiintyjät. Joskus saa, niinkuin tänäänkin. Silmät vaan kiinni ja kirjoittamaan.

Aiheena "Tämän unen haluaisin nähdä"

Suomen kieli pysyy voimissaan kun sitä käytetään ahkerasti ja pelottomasti. Otetaan siihen mukaan uudissanoja muista kielistä ja tehdään niistä suomalaisia. Ajatellaan ne suomeksi ja käytetään niitä suomeksi. Suomensuojelija Lari Kotilainen antaa hyviä neuvoja blogissaan.

Englannin kielen vaikutus näkyy kaikkialla. Firmojen nimissä ja sloganeissa. Halutaan olla niin kansainvälisiä että. Puhutaan suomalaistenkin kesken niinku about englantia, se on the kieli, you see.

Englannin kielen vaikutusta voi havainnoida vaikka itsestään lukemalla otsikon sanat. Jos niistä tulee mieleen rakastaminen ja pelastaminen ennen kuin lovi ja savi, on saanut ehkä liika suuren annoksen englannin kieltä. Tai liian pienen :)

Tällä kertaa aiheena on "loveus ja saveus". Tehdään lovia ja sutataan savella oikein kunnolla. Kielestäkin voi kirjoittaa.

Tulevaisuuden muistelu on kuulemma mukavaa ja toiveikkuutta luovaa tekemistä.

Ensin valitaan haluttu tulevaisuus ja ajatellaan itsensä siihen hetkeen. Sen jälkeen muistellaan miten siihen on tultu. Mitä kaikkea tapahtui matkalla ja miten mahdolliset ongelmat ratkaistiin, millaisia ilonhetkiä koettiin.

Siitä on kirjoitettu kirjojakin ja konsultit myyvät sitä kaikille maksukykyisille halukkaille. Pakinaperjantai lähtee soitellen tulevaisuuteen ja yllyttää kaikkia kertomaan millainen blogistania on viiden vuoden päästä ja muistelemaan miten siihen päädyttiin.

Aiheena on "tulevaisuuden muistelu".

Anagrammi on lause tai sana, joka koostuu samoista kirjaimista kuin lähdelauseensa. Näillä leikitellään useasti kun halutaan rakentaa vaikka illanistujaisiin uudenkarheita nimiä osallistujien oikeista nimistä. Akuankassakin niitä on ollut kuukauden palkintotehtävänä.

Lähdesanasta "pakinaperjantai"  Arrak anagrammit tuottaa 36 anagrammia. Nämä kaikki, tai jokin niistä, ovat tänään aiheena, samoin sana "anagrammi".

Pitääköhän olla sutki, jotta voi sutkautella sutkautuksia? Sutki-sanan takana on venäläinen vitsiä tarkoittava sana, joka on jäänyt suomenkieleen lähinnä merkityksessä epärehellinen. Sutkaus tarkoittanee kuitenkin jotain hauskaa lyhyttä juttua. Tai jollei hauskaa, niin ilkeämielistä. Sellaista, minkä joku sutki sutkauttaisi.

Aiheena "sutkaus" kaikkine piilo- ja sivumerkityksineen.

On kisällejä ja mestareita, molemmat ammattimiehiä, ainakin joskus. Kisälli on varmaan jonkinlainen sälli ja sälleistä kerrotaan paljon tarinoita. Sen sijaan mestari on monitulkintainen termi ja osa tarinoista on todennäköisesti piilotettu toisenlaisten termien taakse.

Ennenvanhaan sitä, joka kuninkaan käskystä katkaisi pään toiselta, sanottiin pyöveliksi tai mestaajaksi. Nykyinen kieli hakee entistä lyhyempiä tapoja ilmaista asia ja siksi sana mestari voisi tarkoittaa samaa kuin ennen mestaaja. Samoin kuin lintsaaja tai lintsari, poraaja tai porari, passaaja tai passari, lahtaaja tai lahtari, pihtaaja tai pihtari, tussaaja tai tussari :-) Esimerkkejä piisaa.

Tänään ja tällä viikolla aiheena on "mestari" kaikkine heräävine ajatuksineen.

Oletteko huomanneet, että jääkaappi ei tarkoita sitä, että siihen kaapille pitäisi jäädä ihailemaan siellä olevia herkkuja. Jääkaapeissa käytettiin entisvanhaan kylmäaineena oikeasti jäätä, ja sana on siitä peruja. Nykyään jääkaappia pitäisikin ohjeellisesti kutsua äläjääkaapiksi.

Nyt huikoo niin hurjasti, että on vallan pakko mennä äläjääkaapille hakemaan silli ja sen alle voita ja vähän leipää.

Aiheena "sillivoileipä" ja muut äläjääkaapista löytyvät herkut.

Nuorten suosiossa olevassa larppauksessa (ts. larppaamisessa) esiinnytään jonain muuna kuin omana itsenään. Metsät, kylät ja kaupungit voivat olla täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä hahmoja. Onpa niitä suippokorvia ollut joskus junanvaunutkin pullollaan miekkojaan heiluttelemassa.

Larppaus on roolipelaamista, se on näytelmä ilman käsikirjoitusta, inspirointia oman valitun hahmon ja sen roolin toteuttamiseksi muiden hahmojen roolien myötä- ja vastavaikutuksessa.

Varmaan arvasitkin. Aiheena on "larppaus" ja sen herättämät ajatukset.

Maapallon kiertolainen Kuu on antanut aihetta monille mielikuvitusleikeille ja viisaina itseään pitävien tiedemiesten pohdinnoille. Kuun juustoiset kasvot ovat katselleet kuunsiltaa pitkin tuijottavia rakastavaisia tai yksinäistä kaipaavaa sydäntä (hiano fraasi).

Mutta mitä tapahtuisi sinä päivänä kun kuu kääntäisi takapuolensa kohden ihmiskuntaa. Tai jonain muuna päivänä. Tänään aiheena on "Kuun takapuoli".

Blogistania on täynnä kaikenlaisia tahallisia haasteita. Niitä on kirjoittajille ja kuvaajille, kädentaitajille. Haasteiden tuloksena saamme nähdä ja lukea varsin toisistaan poikkeavia näkemyksiä samasta aiheesta, kohdata ajatusmaailmojen moninaisuuden. Rikastuttavaa.

Säännöllisesti ilmestyvien haasteiden lisäksi on kiertokirjehaasteita, sellaisia joihin haasteen saajan odotetaan vuorostaan haastavan tuntemiaan ja tietämiään bloggaajia. Nämä haasteet kiertävät yhdeltä toiselle ja ilahduttavat tai harmittavat haastettuja. Joitakin taas harmittaa kun kukaan ei haasta.

Nopsaan kurkistettuna haasteita riittää joka päivälle jokunen. Pakinaperjantain lisäksi säännöllisen haasteen esittäjiä ovat esimerkiksi (linkit aukeavat uuteen ikkunaan): 12 kuvaa | Haastan Sinut | haastan sinut… | Illustration Friday | Inspider by books | Jehkotar Cardchallenge | Kissakuvahaaste | Kollaasimania | Leilan haasteet | Luova lauantai | Mojo Monday | Numerokuvahaaste | P*skarteluhaaste | Pajan Art | Paperikierteen askarteluhaasteet | Runotorstai | Skräppäyshaaste | Skywatch Friday | StampARTic Sketch Challenge | Sunnuntaiklassikko | Tarinamaanantai | The Three Muses | Theme Thursday | Valokuvatorstai | Viikon koirakuva | Värikollaasi aina maanantaisin.

Tästä syntyy pakinaperjantain tämänviikkoinen haaste niille, jotka eivät vielä hukkuneet tuohon linkkimereen. Aihe on äärimmäisen itsekeskeisesti "pakinaperjantai".

Mikä on pakinaperjantain merkitys? Millä avuilla pakinaperjantai kilpailee muiden haasteblogien kanssa? Millaisen pakinaperjantain haluamme? Miksi tuotan sisältöä pakinaperjantaille? Näitä ja muita ajatuksia nyt pohtimaan (pohtiminen tarkoittaa alun perin jyvien erottamista akanoista).

Onko muoti muotti vai nautittavaa trendien virtaa?

Viikon sana siis muoti

Herra Freudillakin oli asiasta oma sanansa sanottavana.

Siispä kaikki tarinoimaan, lipsahduksia varomatta!

Raamatussa niitä on kymmenen ja arjessakin niihin joutuu törmäämään.

Sana on siis käsky

Paistaa se päivä risukasaankin ja muuta naminamia.

Haasteena siis kirjoittaa jotain yltiöpositiivista. Siinä on joskus haastetta kerrakseen...

Sadas viideskymmenes haaste. Aika monta niitä on ollut...

Tänään haastetaan sanalla  "a l k u k ä h ä r ä"

Viiputa vaaputa, viipun vaapun, huojun kaadun, vaapun paadun.

Haasteena  Vaappu

Mökkiremontti, putkiremontti, takkaremontti, kuntoremontti, autoremontti, remonttimonttu, remonttimies, remonttiremontti.

Sana tänään "Remontti"

Eräänä päivänä ajelin autollani, jota en tiennyt omistavani, pitkin tien poskia. Jokin ruma hyppäsi pensaasta ja minä väistin sitä. Ei olisi pitänyt.

Haasteena "Laiton väistö"

Posket pullollaan pulloposkella, pullottaen ...

Haastesanana "pulloposki"

Kun sato on korjattu niin on aikaa lukea kirjoja. Tai keittää niitä. Siispä improvisaation lähteenä on sana "Keittokirja"

Oli ennen onnimanni on vanha loru, josta ei oikein tiedetä mikä se oli silloin tai mika se olisi nyt, paitsi loru. Tällä kertaa haaste onkin erityisen haasteellinen koska nyt haetaan selitystä onnimannille ja onnimannin olemukselle ja merkitykselle. Tai sitten vaan joku ihan onnimanni-juttu.

Viikon haastesana on "onnimanni".

Huvipuisto on paikka, jossa on kaikenlaisia vemputtimia ja muita maksullisia judansseja mutta ei juurikaan puita.

Ehkä sana puisto onkin saanut uuden merkityksen siinä, että se kertoo asian tihentymästä, esimerkiksi vaikka huvipuiston kohdalla juurikin huvin tihentymästä. Elämyspuisto on sitten elämystihentymä ja puupuisto sellainen missä on niitä puita. Kieli kehityy kaiken aikaa.

Tällä viikolla katsellaan puistoja, haastesanana on "huvipuisto".

Kirjoitetaanko kalansaalis yhteen vai erikseen? Muuttuuko sen merkitys jos niin tehdään? Onko kalansaaliilla merkitystä?

Kalajutut ovat perintisesti olleet niitä mehevimpiä juttuja. Niissä voi liiotella aivan laitaväärää estottomasti, koska kalat on joko syöty tai ne irtipäässeet ovat pujahtaneet pinnan alle piiloon.

Tähän haasteeseen käy ihan kaikki kalajutut kalareseptejä ja kalansyöntikuvauksia myöden.

Viikon aiheena on "kalansaalis".

Pulloposki, pullonposki, posket pullollaan tai kaverin pullolla. Tai pullotta pullottaen.

Nyt sanoja sanasta "pulloposki"

Jotkut sanovat että elämä kiertää ympyröitä ja asiat toistuvat kuin vuodet vierisivät, vaikkakaan ei ihan samaan tahtiin. Vuosittain kynnetään ja kylvetään ja saadaan ehkä satoakin, joka korjataan sadonkorjuuaikana.

Elämässä voi ajatella olevan samanlaisia jaksoja, koulussa kynnetään ja kylvetään elämän peltoa ja sato korjataan sitten vähän myöhemmin elämässä. Päivittäin kylvetään puhumalla omia tai laina-ajatuksia ympäristöön ja korjataan niistä myöhemmin satoa. On kuin koko elämän rattaisto rytmittäisi tätä vuorottelua.

Viikon aiheena on "Sadonkorjuuaika".

Jo kaiken tietäisi aina niin ei tarvitsisi arvioida. Nyt paljastetaan kaikenlaisia virhearvioita, oikeita tai keksittyjä. Arvioin että tämä aihe synnyttää useita kirjoituksia, ainakin kymmenen. Sekin voi olla virhearvio, sen näkee sitten kun on seuraavan haasteen aika.

Haastesanana on "virhearvio".

Pienenä puhallettiin saippuakuplia ja eräänä päivänä isona taas uudelleen. Kuplan kyljessä näkyy erilaisia heijastuksia ja oikeastaan kokonaisia uusia maailmoja. Onkohan niitä oikeasti olemassa? Kuplamaailmoja?

Jollei koskaan sano mitä haluaa, voi käydä niin ettei saa vaikka haluaa kuinka kovasti. Sanotaan että yksinäisiä on maailma täysi tai ainakin puolillaan ja samaan aikaan rakennetaa yhä suurempia esteitä spontaanille kanssakäymiselle. Pelkästä katsomisestakin voi tulla turpiin joko katsotulta, sen kumppanilta tai viranomaiselta.

Kosketusta vonkaamassa - taitaa olla vanhanaikainen ajatus.

Kotimaan matkailu on lehtien mukaan piristynyt kun ihmiset eivät yhtäkkiä haluakkaan lentää liihotella maailman eri nurkissa vaan nautiskella silläkin rahalla jostakin erilaisesta kotimaisesta eksotiikasta. Vetävätpä jotkun mökkinsäkin pohjoiseen ja jäävät sinne ihan huvikseen.

Päivän aiheena on "karu pohjola" ja kaikki sen synnyttämät ajatukset ja kokemukset. Ja mistä nyt kukin haluaa kirjoittaa.

Miksi asiat aina pitää vääntää rautalangasta vaikka ei yhtään huvittaisi ja se on niin jäykkääkin? Syntyisikö tuosta tekstiä? Vai väännetäänkö rautalangasta?

Linkit kommentteihin tai herra Linkyyn, jos se näkyy. Kommenttilinkkien moderointia ei kannata laiskalta peikolta järin kauan odottaa, vaan kurkata ne suoraan kommenteista.

Nyt on aiheena hevonen, joka tietysti voi olla musta tai valkea tai pelinappula tai ratsu tai vaikka mikä. Hevosia on kovin monenlaisia, niin varmaan pakinoitakin.

Peikko kirjoitti kirjeen herra Linkylle, joka kertoi uuden konstin ja lupasi että nyt toimii niinkuin luvattu on. Jollei toimi niin laitetaan taas linkit kommentteihin. Kommenttilinkkien moderointia ei kannata laiskalta peikolta järin kauan odottaa, vaan kurkata ne suoraan kommenteista.

Tänään taitaa olla juhannusaatto. Mitähän siitä voisi kirjoittaa? Vai onko se liian tavanomainen aihe, joka ei saa sormia syyhyämään näppäimistön perään. Kirjoitetaankin tulesta.

Linkit kommentteihin tai herra Linkyyn, jos se näkyy. Kommenttilinkkien moderointia ei kannata laiskalta peikolta järin kauan odottaa, vaan kurkata ne suoraan kommenteista.

Linkit kommentteihin tai herra Linkyyn, jos se näkyy. Kommenttilinkkien moderointia ei kannata laiskalta peikolta järin kauan odottaa, vaan kurkata ne suoraan kommenteista.

Aiheena on nettinarkkari.

Herra Linky on ollut hieman huonovointinen viime aikoina. Huonovointisena onkin viisasta pysytellä poissa työmaalta ja antaa aikaa parantumiselle. Stressi voi iskeä niin helposti. Pakinaperjantai on ollut yhtenä monista lisäämässä herra Linkyn työkuormaa. Pakinaperjantai ei pode huonoa omatuntoa vaikka se onkin kuluttanut herra Linkyn vähäisiä resursseja, onhan se tehnyt sen ihan itsekkäistä syistä.

Tuosta saadaan kuitenkin rakennettua aasinsilta päivän haasteeseen, omatuntoon. Nyt saa miettiä kaikenlaisia omantunnonkysymyksiä tai kielioppiseikkoja omantunnon kirjoitusasusta tai mitä nyt kukin omatuntonsa mukaan haluaa kirjoittaa.

Ja koska herra Linkyn toipumisesta ei ole tietoa, kannattaa varmaan laittaa linkit vanhan tavan mukaisesti kommentteihin. Ja koska koneenkäyttäjistä, ainakaan peikosta, ei voi mennä takuuseen, voi jokainen kurkata sieltä kommenteista ne linkit, jollei niitä näy vanhalla paikallaan.

Mitä et suostuisi tekemään mistään hinnasta, et edes vaikka saisit 10 000 000 euroa ja ison tynnyrillisen mitä parhainta olutta? Et edes vaikka osoittaisivat aseella ohimoon!

1. Tienpäällä: Sitä en tekisi koskaan!

2. Muistaako kukaan: En koskaan ikinä milloinkaan

3. Utukka: Ei ikinä!

4. SusuPetal: Sitä en tekisi koskaan

5. Iiris: En koskaan

6. Arleena: Raha ei kasva puussa

7. Tiilivalkoinen: Härmälääset Helsingis

Paljasta Pakinaperjantaille (ja koko maailmalle) mitä todella piilee tapahtumien taustalla.

1. Arleena: Erittäin salainen salaliitto

Oletko jo kirjoittanut yleisöosastolle jokakeväiseen koirankakkakeskusteluun?

Ei se mitään, sillä nyt on tilaisuus sanoa painava (kannustava tai vastustava) mielipide lemmikeistä, lemmikeille, heidän omistajilleen jne...

Vai puhutko mieluummin kukkasista?

Uskonsa puolesta kuolevia fanaatikkoja vai vierailua kinuava sukulaistäti? Onko kyseessä kenties ruoka- ja siivousohjeita antavien naisihmisten maanalainen ryhmittymä?

Oletko sinä sellainen?

Perinne on kaunis, yhteisön yhteenkuuluvuuden tunnetta lisäävä asia tai sitten kammottava pakkopaita, jonka vuoksi tulet kerran vuodessa kontanneeksi kolme kilometriä kotiin serpentiinihäntä perässäsi roikkuen.

Mikä on sinun näkemyksesi juhlaperinteeseen?

Matematiikka ja laskento ovat lähisukulaisia. Matematiikka sisältää monta erilaista ajatusrakennelmaa ja tiedemiehet käyttävät sitä piirtääkseen kuvia maailmasta, jossa elämme. Opetustakin on tarjolla.

Ja haasteena, kuten arvasit, on "matematiikka".

Nimetön on varsin monimerkityksellinen sana. On nimettämiä ilmiantoja, kirjeitä, puheluita. Yksi sormistakin on nimetön. Jollei muista nimeään niin voi tuntua nimettömältä. Entä silloin kun ei ole vielä saanut nimeä. Tai ottanut.

Tällä kerralla haasteena on "Nimetön".

Tänään tulin kotiin iloisena raskaan työpäivän jälkeen. Kulkiessani postilaatikon ohitse, avasin sen ja otin sieltä käteeni kirjekuoren. Se näytti laskulta, mutta se oli lähetettu Alpeilta...

Haasteena "lasku".

Koska maailmassa on paljon ihmisiä ja paljon mielipiteitä, tarvitaan joskus pamflettejä.

Tänään haasteena on "pamfletti".

Nokipoika ainakin kiipesi katolle laulussa. Mutta yrittiköhän tuo sen ylemmäs. Missähän on maailman katto? Olikos se Tirlittan, joka kiipesi katolle ja putosi ja parani?

Tänään kattotaan mitä syntyy haastesanasta "Katolla".

"Asiahan ei tietysti minulle kuulu, mutta..." toisti Masa Niemi roolissaan useasti olematta asiantuntija mutta halutessaav vaikuttaa asioihin. Vaikka saattoihan tuo ollakkin vaikka minkälainen asiantuntija. EIhän sitä voi tietää.

Haasteena sana "Asiantuntija".

Kaloista saa suomut pois suomustamalla ne suomustusraudalla tai nylkemällä koko otuksen. Kaloilla ei kuitenkaan taida olla suomuja silmissä.

Haastesanana "suomusilmä".

Toisten mielestä on hirmu hauskaa ottaa valokuvia. Melkein kaikista on mukava katsoa kuvia, varsinkin jos niiden merkityssisältö sopii katsojalle.  Kovin harva nauttii kuvattavana olemisesta, joten suurin osa on ulkoistanut sen valokuvamalleille. Elegia pohti aihetta jokin aika sitten.

Tänään haastesana on "valokuvassa". Siis ei se sana ole missään valokuvassa, vaan se sana itse on se haastesana. No hyvä on, on se.

Rysähtääkö rysä? Turistaako turisti? Mitä tekee "turistirysä"? Haastaa kirjoittamaan. Sinut.

Mikä missä milloin millainen on "vätys"? Kas kun vätystyttää eikä viitsi millään keksiä muuta haastesanaa.

Tokkatikko, ananasakäämä, suolaasuolaa, simsalabim, abrakadabra, pliis, anteeksi... Maailmassa voi olla taikaa, onkohan sitä silloin sanoissakin? Onko taikasana olemassa yksin vai vasta loitsuna, muiden sanojen yhteydessä? Tarvitaanko velho tai maagi sanomaan taikasana?

Abrakadabra, sanoi hän, ja haastesana "taikasana" esiin putkahti.

Jotkut sanat ovat monitulkintaisia eikä niistä päältäpäin näe mitä ne tarkoittavat. Painajaisestakin voi vääntää monitulkintaisen vaikka se voidaan jättää myös suoraviivaisesti tulkittavaksi. Kirlah sivusi painajaisiakin sanojen pohdiskelussaan jokin aika sitten.

Haastesana tänään, se "painajainen" on. (Terveisiä Yoda'lle)

Vaikka pakinaperjantai ei olekaan ruokablogi, eikä se ymmärrä mitään ruokien tekemisestä tai niihin liittyvistä resepteistä, on se aina osannut olla kotona kun tarjolla on Vaccinium myrtillus -piirakkaa.

Joten haastesanana on "mustikkapiirakka".

Tapio Rautavaara on esittänyt kappaleen Korttipakka, josta sittemmin on tehty kaikenlaisia uussovituksiakin.

Nyt haasteena onkin sana "korttipakka" ja siitä syntyvät ajatukset.

Suomessa yleinen hätänumero on 112. Siitä voi lukea osoitteesta http://www.112.fi/ ja sen jälkeen tai sitä ennen tai vaikka samanaikaisesti sen kanssa kirjoittaa, kuvata, piirtää tai muuten tuottaa jotain omaa pakinaperjantaiseen haasteeseen.

Haastesana on "Hätänumero".

Haastesanan voi halutessaan käsittää vaikka millä tavalla.

Kun aikaa pidetään pyöreänä pyörivänä pyöränä, niin tiedetään samankaltaisten tapahtumien seuraavan toinen toistaan pyörähdys pyörähdykseltä. Ja vaikka koskaan ei ole käynyt niin, niin nyt taas kävi.

Hallatar, tuo oiva tuttavamme tunsi hikoilleensa jo tarpeekseen perjantaipakinasaunassa ja siirsi lämmitysvuoron isopeikolle ja Allyaliakselle. Hallattarelle iso ja pitkä kiitos valmiiksi tallatusta saunapolusta.

Ja kuten arvaat haastesanana on sauna.

Nyt näyttää siltä, että uusi vuodatus ei hyväksy tuota lunkia herra Linkyä, johon jo opimme. Palaamme vanhaan käytäntöön siksi ajaksi että vuodatus saa tukkansa kammattua ja muutenkin ryhdistäydyttyä.

Se tuli kuntoon nopeammin kuin osasi edes odottaa. Peikko laittoi Tuomakselle postia ja nyt lunki herra Linky pelaa taas. Kiitos Tuomas.

Sanan säilää heiluttamaan. Pakinaperjantaiaiheena "kiikun kaakun".

Huolimme kommenteissa palautetta tuon lunkin mister linkyn käyttäytymisestä ja siitä miltä sen touhut näyttävät pakinaperjantain kirjoittajien silmissä. Kommentit voi laittaa... hmm... vaikka kommentteihin. Voi sinne laittaa muutakin, jos haluaa.

Viikon aihe on "jokin mehukas".

Pakinaperjantai pelästyi peikkoa ja läksi karkuun. Ei kannata olla huomaavinaan, vaan aloittaa lukeminen vasta tästä:

Tänään toivotamme tervetulleeksi tiimiimme Isopeikon. =) Samalla sanomme kiitos ja näkemiin Tiiville, joka teki ison työn Pakinoiden parissa. Kiitos Tiivi ja tervetuloa Isopeikko. =)

Joissakin selaimissa saattaa olla tarpeen antaa menninkäisille lupa tulla kurkkimaan tuosta herra Lunkin osoitteesta http://www.blenza.com/. Lunkin ollessa laiskana tai muuten levossa tai jos mikään ei vaan toimi niin voi laittaa kommentteja ihan kuin ennenkin. Tukkapöllyt peikolle.

Aiheena on "Paniikki". Kerro siitä ja linkitä lunkisti Mr. Linkyyn. Nimi ja linkki riittävät. Ja yksi kliksautus.

Hallatar, Allyalias ja pienimpänä isopeikko

Haastesana lyhyesti ja ytimekkäästi.

Sanan on lähettänyt Isopeikko.


1. Lastu: Ollapa vain ärrävika
2. Pienikoila: Ällävika
3. Allyalias: Ärräviasta vilu-Vallu, vilu-Vallusta vitukka
4. Careliana: Ärrävika
5. Isopeikko: Kieri raatikossa
6. Hallatar: Eksoottinen ihastus
7. Mimosa: Ärrävika
8. Moninainen: Puuttuvan ärrän väärinkäsitys
9. Muistaako kukaan: Ärrävika
10. John: Ärrävika
11. Liisan mappi: Hidasteita

• Accusando fieri infectum non potest.
• "Syyttelemällä ei tehtyä saa tekemättömäksi."

• Dixi et animam levavi.
• "Olen puhunut ja huojentanut mieleni."

• Ecce homo.
• "Katso: ihminen."

• Quis custodiet ipsos custodes?
• "Kuka valvoo itse valvojia?"